RAD FC - Krouvi United 4 - 2 (3 - 1)

Pimeydessä saalistaa RAD FC!

Kokoonpano: mv: Toni (1. pa), Paavo (2. pa), p: Virsu, Paavo (1. pa), Toni (2. pa), Juuso, kk ja h: Teijo, VilleK, Veikko, Pasi, Jetro, Jussi ja Nuutti

Maalit: Jussi (ei muistu syöttäjä, oisko Teijo tai Paavo?), Jethro (ei muistu syöttäjä, Jussi tai Teijo), Jethro (rp), Ville (ei taaskaan mitään käryä syöttäjästä). 

Hyytävässä kahdeksan Celsius-asteen kelissä ja tihkusateessa illan pimetessä saatiin pelata RADin viimeinen kotipeli. Kaksi edellistä peliä oli päättynyt nolla-nollaan, mutta RADillä on koossa mukava tappioton putki. Mainittakoon, että Veikko oli ollut kahden viikon Välimeren ja Saksa-Itävalta-kiertueiden takia poissa kokoonpanosta kahdesta edellisestä ottelusta ja tästä olikin syytä kuittailla joukkuekavereille: kun oma presence puuttuu, ei verkotkaan heilu. Kahden 0-0 -tasurin jälkeen maaleja olisi aika tehdä. Ja näinhän myös tapahtuu. Toni asettui maaliin kaksi nollapeliä alla, koska Sami on edelleen lasaretissa olkapää sökönä.

Kotikentän metkut olivat RADille jo varsin tutut, pelisysteemi selvillä ja tämähän näkyi pelissä. RAD otti isännän otteen heti pelin alusta. Kieritti palloa oman pään kautta ja sai luotua muutaman terävän hyökkäyksen. Erityisesti Ville K pääsi oikealta laidalta vetopaikoille erän aikana ainakin kolme kertaa, ellei jopa neljä. Krouvin hyökkäykset olivat aika krouveja, vedot lähtivät hyvin, mutta kaukaa ja Toni hoiti maalissa tyylikkäästi leiviskänsä. Pienen painostuksen jälkeen Jussi vapautui oikealta laidalta ja käytti nopeuttaan hyväksi; pakki jäi pahasti jälkeen. Veikko hakeutui aivan vapaaksi pakkien väliin viiden metrin päästä maalista. Pakki huomasi tämän ja lähti peittämään syöttöä, jonka jälkeen Jussi nippasi pallon kauniisti etukulmaan ohi hölmistyneen maalivahdin. Se presence!

Mutta eipä RADin kone tähän hyytynyt. Paine jatkui kovaa ja jonkinlaisen boksin edessä tapahtuneen flipperipallon jälkeen Jetro taisteili pallon itselleen ja tykitti kaamean pommin vasemman tolpan kautta sisään. Huh-huijaa mikä maali. Krouvi joutui läpi ottelun taistelemaan RADin avauksia vastaan, varsinkin pitkät pallot tuottivat lohduttomasti ongelmia ja katkot eivät tuntuneet onnistuvan ollenkaan. Tonin pitkät maalipotkut löysivät hienosti hyökkääjät.  RADin puolella Teijo toimi roykeanena ja Virsu hoiti viimeistään loput. Krouvi oli aseeton. Ja eipä aikaakaan kun Jetro käytti nopeuttaan ja pääsi taas läpi boksin sisällä, mutta pakki tuli kovaa selkään ja kaatoi, aivan oikeutetusti, rangaistuspotkun arvoisesti. Jetro otti kunnian potkaista ranken ja tällä kertaa otti varman päälle ja jätti ainakin viisi senttiä tolpan väliin. Jösses mikä potku. Maalivahdin pesti oli aika turha tuollaista tarkkaa hevosenpotkua vastaan.

RAD sai monia rajaheittoja vastustajan päädyssä, mutta niistä ei kovin paljoa kerrottavaa syystä tai toisesta jäänyt. Yhdessä tilanteessa kuitenkin heitto saatiin sopivasti Paavoa kohti, joka oli vetänyt pakin itseensä ja pallo liitelikin molempien ohi. Teijo oli hollilla ja hyppäsi pääpalloon kyynärpää edellä, mutta lähinnä pakkia häiritsemään, nimittäin takatolpalla hiipi tiikerimäisesti Pasi. Kimmoke päätyikin takatolpalle, josta Pasi pääsi kiskaisemaan. Ikävästi pallo kuitenkin pomppasi turhan korkealle ja veto löysi vain sivuverkkoa. Erän lopulla Krouvi onnistui puskemaan enemmän painetta RADin maalille. Pitkällisen sähellyksen jälkeen, aivan viime sekunneilla RAD jätti purkamatta. Krouvin valkopaita oli laidassa ensimmäisenä pallossa, syötti boksin sisään 10 metriin, josta riittävän vapaaksi jäänyt hyökkääjä onnistui saamaan ehkä aavistuksen epäonnistuneen potkun jälkeen pallon maaliin Tonin jalan kautta. Tuomari vihelsi saman tien erän päättyneeksi. Olisi pitänyt viheltää pari sekuntia aikaisemmin tosin.

Valitettavasti Iso-Touni loukkasi kätensä nyrkkeilytilanteessa, kun nyrkki osui pallon sijasta vastustajan kupoliin. Paavo, Tuo RADin oma johno'shea puki mokken kamat päälle. Johan Toni ehti pitämään nollat yli 150 minuuttia (huom jatkoaika!). Pimeys oli jo synkkää ja valaistus oli vain aavistuksen verran parempi kuin Pohjolan Pidoissa (= yksi kynttilä). Vastavaloon pelatessa ei edes paidan värejä erottanut. Vastustaja purnasi tästä ihan oikeutetusti, mutta minkäs teet täällä futiksen kehitysmaassa. Sentään kenttä oli tasainen. Pelin kaava toisella puoliajalla oli oikeastaan aika lailla sama kuin aikaisemmin. Krouvin topparit ryssivät katkoja, Virsu ja Teijo eivät. RAD pääsi avauksista monesti paikoille, varsinkin kun Krouvi nosti peliään. Yhdestä vastaiskusta Jetro tai Jussi pääsi oikealta ylivoimahyökkäykseen, jota Ville K tuki, mokke tuli vastaan, mutta myöhästyi ja Ville K sai kuin saikin lopulta tykitettyä yleisen sähläyksen jälkeen pallon napakasti vasempaan etukulmaan tilanteeksi 4-1.

Peli vaikutti pelatulta, mutta Krouvi sai jokusen hyvän hyökkäyksen ja Paavokin taisi torjua pari kertaa. Oikealta laidalta taisi läpi posottaa edellinen maalintekijä ja laukoakin vihaisesti, mutta kuitenkin tykki oli helppo Paavolle torjua väljemmille vesille, tai ainakin pakkien purettavaksi. Yhdessä Krouvin vastahyökkäysessä ensin Teijo rikkoi takaapäin ja vastustajan jatkaessa matkaa Virsu tuli keskikentän yli kovaa tilanteeseen ja blokkasi Krouvin pelaajan. Tämä oli selvä kortin paikka, mutta taisi korttipakka unohtua tuomarilta kotiin. Jetron ja Jussin nopeus olivat myrkkyä Krouvin pakeille, pääsivät monesti tekemään kiusaa hyökkäyspäässä. Nuuttikin vipuili tuttuun tapaan aika tehokkaasti. Yhdessä tilanteessa Jussi pääsi yksin läpi ja mokke veti jalat alta. Ei korttia, mutta sentään ranke. Jussi teki hienon vartaloharhautuksen, mutta veto lähti noin metrin ohi maalin oikealta. Se jetromainen viissenttinen ois ollu kiva. Eipä mitään, uutta putkeen.

Krouvi oli nostanut hyökkäystään ja tämä sopi RADille. Paikkoja avautui hyvien katkojen takia useasti. Jopa Veikko pääsi kikkailemaan pakin ohi mokkea vastaan, joka ei onnistunut liimaamaan palloa ja Veikko potkaisi maassa maaten pallon vasemmalle tolpalle, johon Nuutti koitti kiitää ja saada pallon sudittua maaliin ... mutta paitsioasemasta. Tukahdetut tunteet. Eipä aikakaan kun katkosta pallo toimitettiin Jetrolle, joka puhalsi tyylikkäästi ohi pakkien ja antoi täydellisen syötön Veikolle. Valitettavasti mokke oli taas tullut peittämään hyvin, ja veto kilpistyi kohti molkea. Sivuharhautus ja veto olisi taannut varman maalin. Ne piirtää, joilla on liitua jne ... Aivan ottelun lopussa Krouvi sai vetopaikan, mutta Paavo torjui kovan vedon. Vastapalloon ehti kuitenkin valkopaita ja Krouvi sai lohtua 4-2 kavennuksesta. Kovin hurja lohtu se ei voinut olla, kun Krouvin maalintekijä kommentoi pari sekuntia maalin jälkeen kovin myrtsisti Teijolle tämän olevan "ihme trapetsitaiteilija". Mitä se sitten tarkoittikaan. Ottelu päättyi RADin upeaan voittoon!

Matsin jälkeistä tilannekuvaa

MotM: Jetro kahdella maalilla. Mutta ehdolla oli aika monta muutakin pelaajaa: Toni kovasta taistelusta mokkena ja pakkina, puolustus, erityisesti Virsu, pelasi erittäin hyvin, Teijo hääräsi ankkurina mainiosti polvi veressä, Jussi ja Jetro olivat äärimmäisen liukkaita ja täysin pitelemättömiä vastustajalle. Joukkuepeli toimi mallikkaasti ja viimeistelykin oli hyvällä tasolla, vaikka 7-8 maalia olisi hyvinkin voinut tehdä jopa jokusella epäonnistumisellakin. Villelläkin oli ainakin viisi maalintekopaikkaa. Hieno tapa lopettaa kotipelit tällä kaudella. Toivottavasti sama Stadium toimii kotiareenana myös ensi vuonna.

Radbarissa jälkipelit pelasivat Veikko, Teijo, Pasi ja Toni. Pasin viiltävä analyysi Krouvin puolustuksesta: "Ei se ihme ole jos Jetro ja Jussi puhaltavat nopeudellaan puolustuksen läpi, mutta jos Veikkokin pääsee kikkailemalla .." Mainittakoon, että Lonely Lager oli varsin maukas tuttavuus matsin jälkeen, kivasti humalaa.

/Veikko

RAD FC - Ihan vaan team 0 - 0

Radhelper päivittänee, kunhan ehtii.

FC Höveli - RAD FC 0-0 (0-0)

Kokoonpano: Toni (mv), Paavo (p), Ville K (p), Juuso (p), Jetro (kk), Erik (kk), Ville V (kk), Anssi (kk/h), Pasi (h), Sami (katsomo).

Nihkeä ilta Pansiossa

Tiistai 5. syyskuuta oli suuri joukkueurheilun päivä, olihan samalle ehtoolle aikataulutettu Susijengin ja Huuhkajien matsit, ja mikä merkittävintä myös Höveli vs. RAD. Niinpä RAD-poppoon matka kävi syvälle Turun teolliseen ytimeen Pernoon, sinne jonnekin missä kuulemma myös rakentavat isoja kelluvia baareja tai isojen poikien puheissa porauslauttoja. Lisää eksotiikkaa illan kamppailuun oli vielä tuova hiekkakenttä, joita RAD on kiitettävästi onnistunut välttämään tällä kaudella. 

Liekkö sitten ollut syynä lähiökammo, hiekkakenttäkammo vai susilauman kutsuhuuto, niin RAD oli saanut illan peliin jalkeille hädin tuskin kentällisen ukkoja. Nimenhuudon mukaan yhdeksän kaveria, mutta tuomarin viheltäessä pelin käyntiin laskin meitä tasan kahdeksan. RAD-lauman alfauroksen poissaollessa Toni oli asettellut RAD-nappulat pelilaudalle tutussa 3-3-1 formaatissa. Pientä vääntöä käytiin siitä, kuka menee maaliin, kun Sami oli pakotettu katsomon puolelle olkapäävaivaisena. Lopulta Toni uhrasi itsensä, erityisperusteluina ne jo edellisessä raportissa mainitut kahden euron uudet hiekkapelihousut. Siihen hintaan ei kyllä kuulunut lonkkapehmusteita tai muita maalivahdinhousujen tyypillisiä hienouksia.

Peli käyntiin. RAD on viime aikoina tottunut pelaamaan kahdella kentällisellä, joten akuutti pelimiesvaje näkyi heti epätavallisen matalana pelitempona. Jokaisella oli mielessä, että tässä pitäisi nyt mennä 60 min tai ainakin melkein samoilla jaloilla. Ainakin itsellä asetelma hirtti käsijarrun kiinni. Lisähaasteena tuli vielä hiekkakenttäfaktori, se pieni lisäpomppu, joka hidastaa ja vaikeuttaa jokaista pallon syöttöä, haltuunottoa ja kuljetusta. Vastustaja, joka on kaiken hiekalla kokenut, minimoi fiksusti riskit ja haasteet pelaamalla todella yksinkertaista pitkä-ja-perään-potkupalloa. Kärjessä heillä oli pari miehenkokoista, varsin taitavaa jässikkää, jotka palloon silloin tällöin ehdittyään olivat kyllä aidosti vaarallisia.

Ensimmäisellä jaksolla RAD:n maalipaikat olivat kyllä vähissä. Mainitaan nyt muutama läpimurtautumisyritys Jetrolta, Ville K:lta ja Anssilta, jotka kuitenkin viime hetkillä hyytyivät Höveli-pakkien venytyksiin ja/tai heikkoihin laukauksiin. Lähimmäksi maalintekoa pääsi RAD:n oma Eero Markkanen (Paavo), joka raivasi itsensä vapaaksi kulmapotkutilanteessa ja puski pallon niukasti yli Höveli-maalin. Vastustajakin oli lähellä, mutta sentään maalitolppaa lähemmäksi eivät hekään päässeet. Kymmenen minuuttia ennen puoliaikaa RAD sai lisävahvistuksen, kun Juuso kurvasi paikalle renkaat ulvoen. Kaveri oli ohjelmoinnut kalenterinsa muistuttamaan pelistä varttia yli kuusi, paha vain että matsi alkoi jo kuudelta. Hienoa, että tuli kuitenkin. Tässä vaiheessa nimittäin useampikin RAD oli jo kiitollinen mahdollisuudesta pieneen lepohetkeen vaihtopenkillä.

RAD:n peli parani aavistuksen verran yhden vaihturin myötä toisella jaksolla. Silti vastustajan pitkä purku, joka olikin ajoittain lupaava läpisyöttö, taktiikka aiheutti tuskaa. Useampaan kertaan molari-Tonin piti sännätä ulos postimerkin kokoiseksi piirretyltä alueeltaan ja puskea pomppupallo turvallisille vesille. Syvältä omalta alueelta pallon pelaaminen takaisin ylös otti aina paljon aikaa ja oli epävarmaa. Liikettä puuttui ja siten syöttösuuntia. Ja se hiekkakenttä-faktori heikensi syöttöprosentteja. Muutama kelvollinen hyökkäys saatiin kuitenkin aikaiseksi. Varsinkin maaleista elävä Ville K oli totuttuun tapaan kärkkäästi hakemmassa ratkaisua. Häneltä jäi mieleen muutama läpisyöksy, jotka Höveli-pakit edelleen jotenkin onnituivat blokkaamaan viime hetkillä, veto tai pari sekä mainio puskupaikka noin viiden metrin päästä maalista. Tämä viimeinen painui niukasti maalin yli, vaikka yläkulmassa oli puskija itse nähnyt tilaa.

Ottelu huipentui tiukkaan tilanteeseen ensin Hövelin ja sitten RAD:n päässä. Puretaan ensin RAD:n viimeinen tilanne. Se käynnistyi taas Ville K läpimurtoyrityksestä, johti pariin blokattuun laukaukseen, boksipainiin, Anssin blokattuun laukaukseen ja lopulta vielä Erikin vetoon, jonka vastustajan molari liimasi alakulmasta. Seuranneesta vastahyökkäyksestä Höveli sai kulman. Höveli nosti ukkoa ylös ja rakensi ruuhkan vuorostaan RAD:n boksiin. Kulma liikkeelle. Toni yrittää purkaa palloa sen näköisellä potkulla, että nyt lähtee kiertoradalle… Tosielämässä Tonin jalka vain hipaisee palloon ja näyttää siltä, että nahkakuula painuu suoraa kulmasta RAD-verkkoon. Yleensä näin olisi käynytkin, mutta ei tänään, pomput ovat kerrankin puolellamme , ja niin boltsi kimposi ulos takatolpasta. Peli oli siinä.

Ei mikään ikimuistoinen ottelu. Paljon lähempänä Huuhkajien kuin Susijengin esityksiä myöhemmin samana iltana. Höveli-matsin kokonaiskokemusta voisi kai luonnehtia myös kebabiksi ilman kastiketta, saunaksi ilman löylyvettä tai polttareiksi ilman stripparia. Kiitokset siististi pelanneelle vastustajalle. Laittoivat peliin kaiken sen mitä heillä oli, kohdistivat resurssinsa fiksusti ja pitivät huutoherjatkin joukkueen sisäisinä. Radbaariin jatkoille menijöitä ei tällä kertaa löytynyt eikä kyllä juomalipukkeitakaan. Parhaan pelaajan titteli myönnettiin silti täysin yksimielisesti Tonille, joka pelasti maalissa muutaman todella pahan tilanteen komeilla torjunnoilla ja vielä useammin huikeilla vastaantuloillaan.

06.09.2017 Anssi