RAD FC - FC TOWER 0 - 1 (0 - 1)

Voittoputki katki tiukassa kärkikamppailussa

RAD FC - FC TOWER 0 - 1 (0 - 1) 

Mv: Paavo; P: Matte/Toni, Virsu, Jaakko, Juuso; k: Toni/Matte, Ville K., Teijo, Jeti, Pasi, Teemu; H: Anssi, Veikko

Keltsit: Ville (jälkipelikosto, kun sai kyynärpäästä naamaan), Jaakko (taktinen hyökkäyksen katkaissut taklaus)

Kentän laidalla oli kannustajaksi saapunut RAD FC:n alkuperäisen inkarnaation FC Proffan legendaarinen emeritus player manager Tomppa. Hienoa, että pääsit paikalle!

Kylmä oli ilta ja niin oli RADin kyyti kesäkuun ensimmäisessä kotiottelussa. Koossa oli ihan kilpailykykyinen nippu, mutta 10-15 vuotta nuoremmat atleettiset pelimiehet ottivat keskikentän haltuun kovuudella ja pallokin pysyi vielä jalassa. Heti alusta lähtien Virsu väänsi tosissaan vastustajan jo viime vuodesta tutun #10 kanssa, joka oli pelimies niin pallolla kuin fyysisesti. Toisin kuin viime kaudella, taiturin tueksi oli hyökkäyspäähän saatu pari muutakin raamikasta, nuorta pelimiestä.

Jetro taisteli heti alkuvihellyksestä lähtien juuri oikealla taktiikalla vastustajan kovaa peliä vastaan menemällä jatkuvasti sinne missä pallokin pomppi, vaikka selkään tuli miestä jatkuvalla syötöllä ja nappulakenkää koipiin. Tower onnistui vyöryttämään peliä laadukkaasti ja sai painetta RADin maalille ensimmäisen vartin ajan. Ja yht´äkkiä lähti kova, kierteinen veto kohtuullisen kaukaa suoraan päin RADin maalia. Paavo yritti ottaa kopin, mutta pallon kierre vei pelivälineen vastustamattomasti verkon perukoille. 0-1 vieraille! Paavolla oli Kariuksen hanskat kädessä! No, oppirahat on maksettava, tuollaiset pallot pitää nyrkkeillä ja niin Paavo jatkossa tekikin. Sitä paitsi, parempi opetella Pubiliigassa kuin Mestareiden liigan finaalissa.

Viimeiset hanskat, jotka Paavo ostaa eBaystä myyjältä loriskarius (572 negative feedback)

 
RAD ei myöskään jäänyt ilman mahdollisuuksia (vaikka välillä siltä tuntuikin). Anssi pinkoi vasenta laitaa läpi pitkään palloon, harhautti pakkia lyömällä liinat kiinni ja veti kaukaa tulisesti, mutta sivuverkkoon. Veikko myös haistoi topparin (Veikko on muuten tuskin koskaan topparia salskeampi) kykenemättömyyden katkaista läpipalloa, pääsi osittain läpi, mutta aavistuksen hätäinen veto pomppivaan palloon vasurilla meni metrin ohi maalin. Nyt oli taistelupari kohdillaan, nimittäin Veikkokin pystyi juoksemaan yksin läpi.

Tower dominoi fyysisesti keskikenttää ja sai luotua paikkoja, mm. sivuverkko soi. Erästä pitkää keskitystä katkomaan tullut Paavo päätyi lähes omaan kulmaukseen pallollisen vastustajan kanssa, josta #10 pisti keskityksen takatolpille. Vastapuolen hyökkääjä nikkasi jo pallon yhden pakin yli maaliverkkoa kohti, mutta yhtäkkiä lähes maaliviivalle singahti päineen Virsu, siivoten pallon väljemmille vesille. Säikähdyksellä selvittiin.

Toni pääsi väläyttämään pitkää rajaheittoaan ja Teijo juoksi boksiin, mutta maalivahti koppasi ilmapallon hyvin tälläkin kertaa ja sai vielä vaparinkin palkinnoksi. Ensimmäinen puoliaika oli kovaa taistelua hieman Tower-voittoisesti. Kotijoukkue ei saanut pidettyä palloa ja rakenneltua hyökkäyksiä kovassa paineessa kuin ajoittain. Puolustussuuntaan vapareita tuli molempiin suuntiin liuta, RADin katkojen ajoittain ollessa laittomia, kun taas Tower keskittyi koviin taklauksiin selkäpuolelta.

Toisella puoliajalla kupletin juoni oli paljolti samanlainen. Noin kolmen vartin kohdalla Anssi pääsi vipuilemaan oikeasta laidasta päätyrajaa pitkin ja lopulta vielä kokeilemaan mokken ohittamista, mutta veto kilpistyi maalivahtiin. Hyökkäyksen jatkotilanteessa pallo kieri kohti oikeana topparia pelannutta Tonia. Aikaa olisi ollut vaikka mihin, vastustajia ei mailla halmeilla. Mutta RADin vaihtopenkki tiesi, että Tonilla oli "nyt mä täräytän” -katse silmissä ja kolme miestä huutaa ”Toni rauha!”. Kaikki tiesivät, että se oli turhaa. Toni mälläsi puhtaalla rintapotkulla sellaisen vedon vastapalloon, että Zlataninkin hevosenpotkut kalpenevat. Mieleen tuli Buster-sarjakuvien Super-Macin ihmevedot. Korkeus oli täydellinen 1,8 metrinen, mutta valitettavasti veto kiertyi noin metrin ohi maalin. Pahus. Se olisi ollut Pubiliiga-historian (tai Suomen jalkapallohistorian) upeimpia maaleja.

Taiteilijan näkemys Tonin tykinkuulasta.

Olisiko ollut RADillä pari muutakin paikkaa. Ainakin Virsu nousi kerran upeasti jykevän keskikentän katkonsa jälkeen, puhalsi pakkien ohi oikealta laidalta ja tykitti maanuoliaisen vain 30 cm ohi takatolpan. Mahtava nousu, mutta vaihtopenkillä ei voitu kuin voihkia niin lähellä ollutta tasoitusmaalia.

Vastustajan ansioksi on kyllä sanottava vahva fyysinen peli, jolla Tower dominoi keskikenttää. Ajoittain taklausten alle jäädessä tuntui, että oltaisiin ennemminkin Lontoon Towerissa. Lisäksi nipussa oli 4-5 liian nuorta, kovakuntoista ja taitavaa pelaajaa. Vääntö oli kovaa, ja luonnollisesti pelaajat opastivat tuomaria ansiokkaasti viheltämään oikein. Onneksi tuomari piti päänsä ja vihelsi kaiken minkä näki heti pois ja antoi lapun perään, jos tarpeelliseksi näki ja hyvä niin. Se piti pelin siistinä ja mitään lohdutonta sikailua ei esiintynyt. Teijo onnistui palautussyöttöä tavoitellessa telomaan vastustajan mokkea keltaisen kortin arvoisesti sääreen ja mokke lopetti pelaamisen vihellystä odotellessa, mutta tuomari ei tilannetta nähnyt. RAD ei kuitenkaan onnistunut tilannetta hyödyntämään. Teijollekin tuli siinä määrin huono mieli tilanteesta, ettei ihan loppuun asti ollut hereillä, vaikka Jetro oli melkein maalintekosektorissa jatkotilanteessa.

Lopussa Toni pääsi vääntämään tosissaan kympin kanssa, ja muutoinkin pakisto oli kovilla, mutta lisämaaleja ei tullut. Kauden ensimmäinen tappio 1-0 ja karvaalla tavalla: ei onnistuta paikoista, toisin kuin aikaisemmin. Kahdessa edellisessä pelissä kävi kenties vähän tuuri ja tilastoja vastaan ei voi taistella ikuisesti, mutta tuurikin pitää ansaita (kuten huomaatte, ajoittain teksti on jakomielistä, kun kahden kirjoittajan näkemykset eroavat).

Jälkipeleissä RADissä olivat Toni, Pasi, Veikko, Anssi, Teijo ja Paavo. Vierailevana tähtenä oli Sampo, KuuLan ja Real Beersin vanha jyrä. Parin oluen voimin keksittiin pitkä lista tekosyistä, miksi emme tänään voittaneet. Veikolla tekosyitä oli niin paljon, että kyyti sai lähteä yksin kotiin ja Veikko tiskiä kohti.

Parhaana pelaajana palkittiin oikeutetusti Virsu, joka oli todella näkyvä niin puolustuspäässä kuin hyökkäyspäässä.

/Veikko & Teijo