keskiviikko 12. syyskuuta 2018

RAD FC - FC Tinatuoppi 2 -1 (0 - 0)

Tuhlaajapojan paluu, osa XX??

mv: Paavo p: Juuso, Virsu, Nuutti (Matte?) Laidat: Sami, Teemu, VilleK, (Juuso/Matte), kkk: Anssi, Emppu, Sauli h: Pasi, Veikko
Maalit: VilleK (Emppu), Emppu (Anssi)
Keltsi: Virsu
Manageri: Toni
Yleisö: Klaani + vastustajan kannattajat (muutama, toisella puolen kenttääkin taisi hetken olla joku)

Jaahas. Sitten tuli se syksyinen keli, kesä on ohi ja niin on futiskausikin. Viimeisen pelin aikana tuli ukkosta ja rakeita, melkein puolet ajasta vettäkin. Parempi kai se nahkakuulan kurittaminen on tähän sitten lopettaa. Vastaan asettui liigan jumbo, FC Tinatuoppi eli tinis. Mustiin pukeutuneet pelurit ovat tunnetusti mukavia heppuja ja tämä näkyi myös kentällä. Suurimmasta sikailusta (mikä sekin oli vähäistä) vastasi lähinnä RAD. Punapaidat painostivat ankarasti, mustat pitivät linjaa ylhäällä ja hakivat paitsioansaa. Nyt kyllä blogin kirjoittajan muisti pätkii pahasti ja vain muutama tilanne on syöpynyt muistin syövereihin. Yleisesti ottaen RAD sai pidettyä palloa varsin hyvin, mutta Tiniksen kaverit saivat ajoittain pari epämääräistä paikkaa aikaiseksi. Ei tosin mitään huippupaikkoja. RAD puski pitkillä keskityksillä ja sai painetta aikaiseksi, mutta kovat maalipaikat taisi pitkälti jäädä tekemättä. Pasi onnistui saamaan yhden vedon aikaiseksi alakulmaan, mutta tiniksen mainio mokke poimi sen tyylikkäästi. Virsu teki ajoittain nousuja, Emppu ja Anssi olivat miehet paikallaan karvaamassa ja avaamassa peliä. Juuso pelasi topparina varmasti, Nuutti komppasi välillä pakinpaikalla jopa pääpelillä. Paavo nyrkkeili ja poimi pallot tarvittaessa. Sami ja Teemu hölkkäsivät laidalla ja erityisesti VilleK oli vaarallinen pallon saadessaan ja neppaili pallolla tyylikkäästi, joskus tosin olisi voinut lainata palloa enemmän. Vaarallisista paikoista puheenollen, kyllä sellainen (ainakin yksi) ilmaantui. Anssi karvasi pallon omalla alueella ja lähti vahvaan nousuun. Ohitti ensimmäisen kaverin, ohitti toisen, ja kolmannen. Tämän jälkeen oltiinkin jo boksin sisällä ja Veikko oli hiipinyt täydelliselle vetosektorille ja Anssihan pisti pallon suoraan lapikkaaseen, niin kuin vanhoina Kuula-aikoina. Ja Veikon viimeistely oli samanlaista kuin Kuula-aikoina, veto lähti ylös, mutta kun maalit olivat pienet, niin karmeasti ohihan se meni. Tyhjää verkkotilaa oli taas niin kuin siinä vanhassa ja kuuluisassa neukkulan kalastuskolhoosissa. Miten voi veto lähteä ylös, kun sitä lämmittelyssä treenattiin niin perkuleesti. No, silloinkin puolet meni staattiseen palloon vetäessä ylös. Puoliajalle mentiin tasatuloksessa 0-0.

Toinen puoliaika alkoi samoin kuin ensimmäinenkin. Edes puolia ei tälläkään kertaa vaivauduttu vaihtamaan. Samaa rimpuilua kuin aikaisemminkin. Ja eikö vaan taas Anssi puhaltanut oikealta laidalta ohi. Pari-kolma mustapaitaa vain vilahti, kun Anssi puski pallo jalassa kohti laitaa, katseli epätoivoisesti vanhaa tutkaparia, joka oli, jälleen kerran, täydellisessä maalintekopaikassa. Pallo taas topologisesti Veikon lapikkaaseen, tällä kertaa lähtikin napakka veto kohti tyhjää maalia, mutta ei helvata, mokke heittäytyi ja kaappasi pallon maaliviivalta susikädellä ja pelasti varman maalin. Anssi antaa selvästi paskoja syöttöjä, ei voi muuta sanoa. Onneksi kaikki ei anna. Eipä aikaakaan, kun  Emppu pyöritteli palloa vasemmalla laidalla, heitti pallon Veikolle boksin rajalla, paitsi VilleK otti pallon välistä kuin tikkarin. Tästä alkoikin sitten muutaman sekunnin show, kun VilleK kuljetti palloa boksin rajaa pitkin parin-kolmen mustapaidan ohi, kunnes tykitti pallon upealla, kovalla vedolla oikeaan alakulmaan. 1-0 RADille ja ansaitusti. Tämän jälkeen korvissa kaikui rae/vesisateen joukossa vain yksi ajatus, SAFin suusta: "You shoud kill the game off!!". Ja näinhän tapahtui. Anssi halusi saada vihdoinkin syöttöpisteen. Anssi karvasi tai kontrolloi palloa keskikentällä, näki Empun nousevan ja syötti Empulle. Koko mustapaitojen linja oli korkealla, joten mokken vaihtoehdoksi tuli lähteä epätoivoisesti vastaan. Emppu näki tämän ja nosti boborskimaisesti (kuten L-pool fanin hyviin tapoihin kuuluu) pallon mestarillisesti yli maalivahdin ja maalin perukoille. Noin 25 metrin etäisyydeltä zippi oli kyllä aika mahtava. Peli pitää tappaa. Nyt olikin mukava jutella vaihtopenkillä (virtuaalisella, kentän laidalla toki seisottiin sateessa), että on varaa spedeilyyn, eikä se kostaudu pistemenetyksinä. Ja niinpä se spedeilu tapahtui. Sauli oli alimpana ja antoi syötön Juusolle, joka ilmeisesti ei koskenut palloon (tai koski) ja alimpana olivat Paavo ja Matte, joista kumpikaan ei sitten halunnut palloa. Vastustajan kaveri pääsi sipaisemaan palloon ja boltsi kieri RADin maaliin. Ei hyvää päivää, mikä maali. No, ei tämä jäänyt tähän. Kerran vastustaja pääsi salaa läpi huonossa valaistuksessa, mutta Paavo onnistui oikea-aikaisella vastaantulolla sipaisemaan palloa ja pallo meni hieman ohi maalin. Tinis taisi saada lisäksi pari vastaavaa läheltä-piti-tilannetta/vetoa aikaiseksi, mutta ohi ne onneksi menivät. Mustapaidat saivat pari hyvää painetilannetta aikaiseksi pelin lopussa ja RAD kohtuullista vastaiskua, mutta mitään todella vaarallista ei tullut. Teemu lanasi palloa pulkkaotteella boksin sisällä jälleen kerran, mutta onneksi kaveri kaatui selvästi pallontavoittelun jälkeen. Virsu otti keltaisen kovasta liukkarista, ansaitusti. Peli oli varsin siisti, tosin Stag-Matte valitteli pieniä kolhuja pelin jälkeen. RAD voitti päätöskamppailun 2-1 ja sijoittunee yhdennäkseksi sarjassa (tarkistakaa itte, ei kai muutu tilanne tämän kirjoittamisen jälkeen johtuen maalierostsa).

Kivaa se oli (ajoittain) pelata futista tämäkin kausi. RADin miehistö valitettavasti tottelee latinan kielistä sanontaa "Fugit Irreparabile Tempus" ja nyt miehistö alkaa olemaan jo "jatkoajalla". Tämä pätee ainakin allekirjoittaneeseen, saa nähdä taipuuko jalat enää ensi kaudella Pubiliigan vaativaan vääntöön. Tälläkin kaudella osa peleistä oli niin surkuhupaisaa. No, 5-10 kg pois massaa, niin johan jalkakin nousisi paremmin.

Pelin parhaaksi oli monta vaihtoehtoa: Virsu, Anssi, Emppu, Juuso, nyt ainakin. Tällä kertaa päädyttiin Emppuun, joka teki vaatimattomasti tehot 1+1. Toisaalta Anssikin olisi voinut tehdä tehot 0+3, mutta joskus pitää tyytyä yhteen syöttöön.

Loppupelit RADissä pelasivat Toni, Pasi, Veikko, Anssi, Matte, Emppu, Paavo, Sauli,  Teemu, Sami (olihan Sami mukana?) eli joukkueellinen pelaajia vaihtureineen. Ei paha! Pelitaktiikkaa ihmetellessä Anssi mainitsi, että pelaajat ovat "teknisesti rajoittuneita", syötöt ovat välillä kehnoja. Veikko komppasi näkemystä.

/Veikko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti