Alvar Saints - RAD FC Kojo-Kojo (0 - 0)

Quagmire! 

Alvar Saints - RAD FC Kojo-Kojo (0 - 0)

Kookoonpano suurin piirtein: M: Paavo; P: Toni, Virsu, Jaakko, Nuutti, Stag-Matte; Kk: Veikko, Anssi, Henkka, Teemu, Ville K, Jeti; H: Sauli, Marco, Pasi

Quagmire! Yhdellä englanninkielisellä sanalla voisi kuvata Saintsien Samppiksen kenttää. Etukäteen oli pelko, että postimerkin pituisella ja yhtä leveällä kentällä on todellinen pöllyävä betonidyyni, mutta viimeaikaiset sateet olivat kastelleet kentän upottavaksi saveksi, suurin piirtein samanlaiseksi kuin Jenkit koki seikkaillessaan Vietnamissa aikanaan. Ja yhtä turhaa oli taisto myös tällä kertaa Samppiksen sannalla, myöskin molemmille osapuolille. RAD sai korvattua Teijon puutteen miehekkäällä nuppiluvulla, mutta eipä siitä ollut hyötyä. Raportin voisi lopettaa tähän, mutta jos nyt jotain raapustaisi. 

RAD lähti taistoon kaoottisella kokoonpanolla, jossa vain pakit tiesivät vaihtomiehensä. Kookoot ja kärjet arpoivat paikkaansa. Anssi ja Henkka yrittivät tuurata Teijoa, ja alussa Henkka pääsi pari kertaa näppärästi läpi ja kynäili boksissa lähellä päätyrajaa, mutta valmista ei tullut. Anssi päätti keskikentän yritysten jälkeen jäädä enemmän puolustamaan. Pallo pomppi lohduttomasti ja nappikset upposivat syvälle kenttään, tämä lohduton yhdistelmä sai aikaan todellisen antijalkapallollisen näytöksen, josta ei pitäisi ehkä enää kirjoittaa sanaakaan. 

Saints hallitsi postimerkin salat taas nerokkaasti varsinkin toisen puoliajan 3-1-3 -taktiikalla, jossa topparit poimivat RADin säälittävät avaukset ja palautti pallon pompoteltavaksi RADin päähän. Mutta eipä Saintsin suorituksetkaan huikeita olleet, kiitos erinomaisesti pelanneen RADin puolustuksen, jossa Virsu, Toni, Paavo, Nuutti, Matte ja Jaakko siivosivat kaiken, mitä eteen tuli. Saints pääsi selvästi lähemmäksi maalintekoa muutaman kerran, mutta vedot tulivat kaukaa. 

Nuutti siivosi kertaalleen helpohkosti pallon maaliviivalta ja pari sekaannusta taisi tulla ja yksi hyvä vapari. Mutta vedot meni aina ohi maalin. Alvarin kärkikalusto oli kyllä herhiläisenä karvaamassa ja se estikin pelin avaamisen. RADiltä Ville K onnistui saamaan tilanteita aikaiseksi juoksullaan (Villen oma jälkikasvu itki vaihtopenkillä odottamassa tilaisuutta päästä kentälle) ja pääsi kerran vapaasta paikasta tykittämään pallon yli maalin, paitsioasemasta toki. 

Body count oli RADille murheellinen. Hyvin aloittanut Henkka lopetti nivusen takia heti puoliajan jälkeen. Nuutin nyytit ja ehkä selkäkin sai kyytiä. Virsun silmäkulma meni paikattavaksi taistelutilanteessa, jossa vastustajan kädet kävivät ”hieman” liian korkealle. Puusilmä ei onnistunut näkemään pallontavoittelutilannetta, vaikka verta lensi varmaan jampan naamalle. Tilanne ei suoranaisesti ollut tahallinen, mutta noista kyynärpäistä pitäisi olennaisesti jakaa punkero. Muutoin peli oli erittäin siisti ja reilu, ehkä siistein koko kaudella. Pikkaisen huutoja sivurajaheitot taisi aiheuttaa, mutta tällaisia pelejä on kiva pelata, vaikka Virsu voi olla eri mieltä, kun silmäkulma meni paikkaukseen.

Lopuksi sitten antifutiksen antikliimaksi, muna-muna lopputulokseksi, kuinkas muuten.

Parhaaksi pelaajaksi valittiin Ville K kovasta yrityksestä. Olisi puolustuksesta voinut valita ottelun parhaaksi melkein kenet tahansa tai tietenkin Paavon, joka pelasi huippuottelun. Ehkä se oli se ongelma, koko puolustus oli graniittia, hyökkäyspäässä vain Ville K osoitti kovaa taistelutahtoa ja "onnistumisia”. Ei voi mitään, futis on maalintekopeli ja nollakaan ei aina riitä puolustajille tuomaan ansaittua kunniaa. No, Toni unohti ilmaiskaljalippunsa himaan, joten sekin jäi sitten juomatta.

Ottelun voittajaksi valittiin Pasi, joka tuumasi RADissä Anssin, Tonin, Veikon, Saulin ja kauniimman Saulin seurassa, että voittohan tämä oli, pääsi pubiin, kun tuli peliin.

/ Veikko, lomia odotellessa, seuraavaksi online joskus elokuussa.