mv: Sami, p: Jaakko, Virsu, Juuso, Erik kk: Nuutti, Teijo, Anssi, Toni h: VilleK, Veikko, Jussi, Paavo
Maalit: Teijo (Ville K,), Ville K. (syöttäjä ei muistissa, kuka tunnustaa?)
Kaarinan perukoilla, tuulisella kukkulalla pelattiin keskikesän spektaakkeli pilvisessä ja varsin koleassa säässä Whiskyn ja RADin välillä. Lomista huolimatta oli RAD saanut kokoon kelpo miehistön, 13 pelaajaa, mikä mahdollisti ainakin periaatteessa kovan sykkeen. Anssi sijoitettiin keskikentälle viime ottelun hyvien esitysten jälkeen.
Ja RAD alkoi kovalla sykkeellä, niin kuin suunniteltiin. Palloa pidettiin ja kierrätettiin puolustuksen kautta ja pikkuhiljaa saatiin painetta vastustajan päähän. Mutta tässä piilikin paha ansa. Keltapaitaiset raspikurkut nimittäin ryhmittyivät viisaasti koko kahdeksanhenkisellä miehistöllä boksiin ja blokkasi tehokkaasti vedot. Aivan liian tehokkaasti. Ja irtopalloihin liukkaat keltsit lähtivät raivolla, nopeasti ja taitavasti. Vajaan 10 minuutin RAD-hallinnan jälkeen luisteli yksi taitava kaveri keskeltä varmaan kolmen pelaajan läpi boksiin, jonka jälkeen hänet kaadettiin rankkarin arvoisesti ja pilli soi ... hieman ennen kuin pallo lipui tilanteesta maaliin. Rankkarista kuitenkin pallo ripustettiin vuoren varmasti maaliin. Olipas taas katkeraa kalkkia punanutuille. Mutta eipä tähän lannistuttu. Painetta jatkettiin ja monen monituista vetoa kilpistyi joko vastustajan muuriin. Useita flipperipallo-tilanteita tuli, joissa pallo kimpoili vedon jälkeen takaisin RADin pelaajalle. Yhdessä tilanteessa RAD sai viitisen vetoa aikaiseksi, mutta eipä auttanut. Lopulta Ville K. sai annettua vasemmalta laidalta pallon maalille, josta Teijo otti pallon haltuun (osui vastustajaan välillä) ja sai tuikattua tarkalla vedolle ansaitun tasoituksen. Puoliajalle mentiin toivorikkaana 1-1 -tilanteessa.
Mutta toinen puoliaika olikin sitten murheellinen. Bourbonit jatkoivat nerokasta taktiikkaa, keskittyivät vastaiskuihin ja lisäksi terästivät karvaustaan, jonka kanssa RADillä oli hankaluuksia jo ensimmäisellä puoliajalla. Raivokas karvaus tuotti muutaman pallon menetyksen. Yhdestä tilanteesta keltapaita pääsi vastaiskuun ja puolustuksessa oli vain Juuso, joka yritti ottaa kahta keltapaitaa. Taitava peluri sai tyhjää tilaa ja viimeisteli hienosti vasempaan alakulmaan. Jonkin ajan jälkeen Whisky sai toisen samantyyppisen tilanteen ja laukoi 3-1 -johtomaalin. Whiskyn kova karvaus, nöyrä keltainen muuri boksissa ja äärimmäisen tehokkaat vastaiskut olivat todellakin myrkkyä. Taisipa saada jopa vedon tolppaankin ja pari vetoa ohi maalin. Tosin siinäpä ne Whiskyn maalipaikat olivatkin; tehokkuus oli erinomaisella tasolla. Ja RAD jatkoi siihen, mihin ensimmäisellä puoliajalla lopetti. Keinot loppuivat boksin rajoilla, vaikka painetta saatiin varsin hyvin Whisky-päätyyn. Pari-kolme biljardipallotilannetta saatiin taas aikaiseksi, mutta aina oli keltapaita vedon edessä. Ainakin Anssi ja oliko Teiko pääsi tykittämään boksin sisältä, mutta ohi maalin. Vihdoinkin Ville K sai jostain syötön, peippaili boksin vasemmalla kulmalla ja laukoi tarkan ja kovan vedon oikeasta etukulmasta sisään. Todella upea maali. Mutta eipä aikaakaan, kun Whisky aloituksen jälkeen leipoi pallon taas tarkalla vedolla RADin maaliin. Lopussa RAD vielä painoi, mutta hyvinkin samanlaisin tuloksin. Teijo antoi Veikolle, joka pyssytti lähietäisyydestä tutusti vastustajan blokkiin. Ja RAD pääsi taas ripariin, mutta Nuutin veto meni yli maalin. Vastaavia tilanteita oli ottelun aikana liian monta, viimeistelyn terävyys oli liian heikkoa, ei niinkään maalipaikkojen aikaansaaminen. Pientä malttia viime hetkillä kaivattaisiin lisää. Ottelun lopussa nähtiin ikävä tapahtuma RADin päässä. Päätytilanteessa Erikkiä ajettiin törkeästi selkään päin kentän vierustalla olevaa asfalttia ja aitaa. Ainakin polveen tuli paha kolhu, mutta suurempikin katastrofi oli lähellä. Käsittämättömästi korttia ei näytetty tällaisen sikailun jälkeen. Onneksi tilanne ei ehtinyt eskaloitumaan pahemmin. Ottelu päättyi isäntien 4-2 voittoon. Taitavat vastaiskut, kova karvaus ja keltainen muuri maalin edessä täysin yllättivät RAD-miehistön. Popedaa ja Pate Mustajärveä mukaille: "Enemmän kuin Whiskey, tappio polttaa".
Ottelun parhaana palkittiin RADin tehokkain pelaaja VilleK., muta kaljat jäi RADissä juomatta kaikilta. Mainittakoon, että viime vuonna vastaava peli pelattiin juhannuksen jälkeisellä viikolla ja Radbar oli kiinni; Whiskeyn oluella palkittu paras pelaaja kävi kyllä oven takana turhaan olutta vonkaamassa, (samoin taisi käydä RADin pelaajat, nimittäin asia tuli yllätyksenä). Harmi homma, mutta nyt ainakin baari oli auki.
/Veikko
torstai 20. heinäkuuta 2017
tiistai 11. heinäkuuta 2017
RAD FC - Old Smuggler 2 -2 (0 -1)
Kokoonpano: mv: Sami P: Paavo, Jesse, Jaakko kk: Teijo, Ville K. h: Veikko, Anssi, Haalarimies (paikkasi jokaista, joka uskalsi tulla vaihtoon lyhyin sykkein): Toni (aka Money-Toni) Kannustusjoukot: Juuso ja Sauli
Maalit: Oma maali (oikeasti Jesse) ja Teijo
Keltakortti: Teijo (kirjoittajan huomioon ei muita kortteja tullut vastustajan innokkaista ja jatkuvista huudoista huolimatta)
Lämpimän sateen ja synkkien pilvien siivittämänä aloitettiin spektaakkeli periferiasta saapuneiden salakuljettajien ja RADin välillä tutun turvallisella Turjanpuiston kentällä. Vaikka tällä kertaa vihmoi vettä, ei naamat ja huulet olleet siniset, sen verran sää oli sentään kesäinen. RADillä oli oikeastaan vain yksi vaihtomies, Money-Toni, joka valitteli paikkojen olevan kireenä. Mitä sitten viikonloppuna olikaan tullut tehtyä. Mutta äärimmäisen arvokasta, että oli yksi haalarimies, joka paikkasi joka paikkaa, käytännössä kärkeä (ikämiehet) ja oikeaa laitapakkia. Paavo joutui pahaan paikkaan toppariksi, koska Teijo halusi pitää huolta pelin rakentamisesta. Valkopaitaisilla salakuljettajilla taisi olla kaksi vaihtopelaajaa. Lisäksi RAD-henkeä luomassa olivat Sauli ja Juuso, joten kannustusta ei ainakaan puuttunut. Laakso oli vielä toipumassa operatsioonista, taitaa seuraavat pelit olla hieman pideämmän ajan päästä, valitettavasti (toivottavasti ei).
Ja sähäkästi matsi alkoikin. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita piisasi. Salakuljettajat saivat pari kaukovetoa aikaiseksi, karvasivat kovasti, mutta RAD onnistui pitämään palloa ja toimittamaan pelivälineen kierrättämällä kovasta painostuksesta huolimatta monesti hyökkäysalueelle. Kunnon maalintekopaikkoihin tosin ei päästy. Hyvästä hallinnasta huolimatta taas vastustaja pääsi rankaisemaan kurinalaisesta puolustuksesta huolimatta. Maali taisi mennä jotenkin näin. Kulman tai keskityksen jälkeen Sami nyrkkeili pallon, mutta se jäi pyörimään kutakuinkin boksiin, sieltä sitä neppailtiin eteenpäin, Sami oli jo kaatunut oikeaan kulmaan, jonne pallo lauottiin, mutta matkalla Teijon (ainakin omien sanojensa mukaan) pitämä mies heitti takavasaralla boltsin maaliin. Noi voi nenä, mikä maali ja aivan tyhjästä. Eipä taaskaan auta itku fudiskentällä. Hyvä peli tuottaa taas turskaa. Mutta uutta putkeen. RAD alkoi rakentamaan maalipaikkoja uudella vimmalla ja niitähän muutama saatiin aikaseksi. Paras setti taisi tulla muutama hetki vastaiskun jälkeen. Veikko sai pallon boksin kulmalle, harhautti ekan pakin pois pallosta, haaveili jo hienosta sijoituksesta maaliin, mutta mokkehan oli kärppänä paikalla blokkaamassa vedon, joka perinteisesti kilpistyi veskan rintapanssariin. Mutta riparista (parin pompun ja spedeilyn jälkeen) Teijo tykitti kovan ja tarkan kudin aivan oikeaa taka-alanurkkaa, mutta mokke onnistui hipaisemaan hanskoillaan pallon kulmaksi. Tukahdetut tunteet! Kulmastakaan ei onnistuttu pahempaa tilannetta saamaan aikaiseksi. Painostusta kovempaa ei RAD saanut ekassa erässä enää kokoon. Puoliajalle mentiin masentavissa 0-1 -lukemissa. Ville K. yritti pari kertaa näpäyttää vastustajaa jaloille kortin toivossa, siinä kuitenkaan onnistumatta.
Koska muuten ei saanut juosta tarpeeksi, niin Teijo kävi parin minuutin puoliajalla hakemassa juosten laukkunsa pukkarista ja takaisinkin juoksi. Huvinsa kullakin. Toisella puoliajalla käsikirjoitus oli jokseenkin sama, tosin ryhmädynamiikka oli jokseenkin epätasapainossa. Raivolla painettiin puolelta toiselle ja jako oli jokseenkin kolme hyökkäävää pelaajaa vastaan neljä puolustavaa. Tappioasemassa RAD joutui hieman nostamaan ja hansolot saivat tiukkoja vastureita, jotka Sami useaan kertaan hoiti oikea-aikaisilla vastaan tuloillaan. Paavo nousi pääpelitilanteisiin vastustajan maalille kulmissa, vapareissa ja sivurajaheitoissa, joka hieman aukaisi RADin puolustusta, joka kuitenkin piti ottelussa varsin hyvin. Yhdessä tilanteessa Veikko antoi vaparin kovana laakana kohti boksia, johon syöksyivät sekä Teijo että Paavo, mutta valitettavasti pakki välissä onnistui puskemaan millimetrin tarkan keskityksen Paavon nenän edestä aavistuksen ohi maalin. Seuranneesta kulmastakaan ei tullut spektaakkelia. Mutta pian tuli. Painostukseen jälkeen RAD sai taas kulman. Veikko juoni Jaakon kanssa sanoen, että ota lyhyt. Kulma tuli kovaa boksin kulmalla yksin seisoneelle, hölmistyneelle Jaakolle, joka vahingossa, tai littimäistä peliälyä käyttäen ei ottanut palloa haltuun (tai ei saanut, pallon meni jalan alta, tiedä sitten) vaan antoi pallon mennä takana odottavalle Jesselle, joka laukoi sydämensä kyllyydestä kohti maalia. Pallo osui vastustajan pelaajaan matkalla, mutta oli niin tykki veto, että pallo löysi tiensä verkon perukoille. Ehdottomasti Jessen maali, mutta viralliset tilastot väittävät (vääryydellä) muuta.
Mutta voi surkeus. Eipä ottanut kuin seuraava hyökkäys ja valkopaidat leipoivat maalin. Sami, Paavo ja vastustajat olivat läjässä sivurajaheiton jälkeen, pallo kimpoili vitosen nurkille, josta se pomputeltiin maaliin. Teijo oli taas myöhässä (omien sanojensa mukaan). Ehti kyllä väliin, mutta pallo kimposi suoraan vastustajalle takatolpalle, mistä sai vesipostina valkopaita tehdä maalin tyhjiin. Mutta RAD ei luovuttanut taaskaan. Painetta laitettiin. Ja itse asiassa pari väärää tilannetta tuli vastaan. Kerran valkopaita liukkaroi pallon boksin sisällä kädellänsa pois, mutta eipä vihelletty rankea. Jo ensimmäisellä puoliajalla kulmassa Teijolta jalat vedettiin takaa alta, mutta eipä tästäkään pilli soinut.
Aivan pelin lopussa tuomari vastasi valkopaitojen aneluun, että peliä on kaksi minuuttia jäljellä. Tässä vaiheessa vielä kentällä seisoskellut Veikko teki päätöksen. Sivurajalla värjötteli Super-Anssi tositoimiin. Äkkiä vaihtoon ja parhaat kentälle. Eipä aikaakaan, kun Anssi sai pallon ja juoksi boksiin. Vastustajalle jäi ainoaksi vaihtoehdoksi taklata kovaa ja vihdoinkin pilli soi. Rangaistuspotku legendaarisella Fergie-ajalla! Pilkkua asettui vetämään Teijo, jonka nappiksista on maalit loppu. Kova kuti löysi kuitenkin verkon perille, 2-2! Pienen valkopaitojen painostuksen jälkeen peli vihellettiin loppuun. Vihdoinkin tappioputki poikki ja vihdoinkin kelvollinen suoritus tuotti edes pisteen. Pelin lopulla varsinkin pientä kuumenemista oli esillä, mutta ei vakavampaa. Teijo teki yhden tliukuaklauksen kortti alla, mutta ei siitä olisi mitenkään voinut puhaltaa toista korttia; varsinkin kun vastustajilta löytyi pahemman luokan sankareita ja ennen kaikkea suun soittajia.
Pelin jälkeen täysi joukkue (7+1) kokoontui RADiin jälkipeleihin (Juuso, Sauli, Anssi, Veikko, Teijo, Sami, Toni, Paavo). Kulmataktiikat käytiin tarkasti läpi. Lisäksi Paavo tunnusti kutsuneensa Jaakkoa Kalleksi pelin tiimellyksessä, ilmeisesti jonkin miestenlehden mukaan. No näitä sattuu.
Pelin parhaana palkittiin Sami satumaisten vastaantulojen ja yhden upean kulmatorjunnan perusteella. Kertakaikkisen upea peli! Kovana haastajana oli Jesse, joka oli suvereeni vasempana pakkina. Ilmeisesti enää yksi matsi jäljellä Jessellä ennen Siperian rajoille muuttoa. On todella kova menetys RADin loppukaudelle. Lisäksi mainittakoon Paavo, joka pelasi hyvin kovassa paikassa topparina! Teijo taisteli tapansa mukaan, mutta lopussa alkoi jo väsy painaa (eikä ihme). Hieno peli kokonaisuudessaan punapaidoilta.
/ Veikko (näillä näkymin takaisin eetterissä vasta elokuussa, ellei onnistu aikainen paluu jatseilta)
Maalit: Oma maali (oikeasti Jesse) ja Teijo
Keltakortti: Teijo (kirjoittajan huomioon ei muita kortteja tullut vastustajan innokkaista ja jatkuvista huudoista huolimatta)
Lämpimän sateen ja synkkien pilvien siivittämänä aloitettiin spektaakkeli periferiasta saapuneiden salakuljettajien ja RADin välillä tutun turvallisella Turjanpuiston kentällä. Vaikka tällä kertaa vihmoi vettä, ei naamat ja huulet olleet siniset, sen verran sää oli sentään kesäinen. RADillä oli oikeastaan vain yksi vaihtomies, Money-Toni, joka valitteli paikkojen olevan kireenä. Mitä sitten viikonloppuna olikaan tullut tehtyä. Mutta äärimmäisen arvokasta, että oli yksi haalarimies, joka paikkasi joka paikkaa, käytännössä kärkeä (ikämiehet) ja oikeaa laitapakkia. Paavo joutui pahaan paikkaan toppariksi, koska Teijo halusi pitää huolta pelin rakentamisesta. Valkopaitaisilla salakuljettajilla taisi olla kaksi vaihtopelaajaa. Lisäksi RAD-henkeä luomassa olivat Sauli ja Juuso, joten kannustusta ei ainakaan puuttunut. Laakso oli vielä toipumassa operatsioonista, taitaa seuraavat pelit olla hieman pideämmän ajan päästä, valitettavasti (toivottavasti ei).
Ja sähäkästi matsi alkoikin. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita piisasi. Salakuljettajat saivat pari kaukovetoa aikaiseksi, karvasivat kovasti, mutta RAD onnistui pitämään palloa ja toimittamaan pelivälineen kierrättämällä kovasta painostuksesta huolimatta monesti hyökkäysalueelle. Kunnon maalintekopaikkoihin tosin ei päästy. Hyvästä hallinnasta huolimatta taas vastustaja pääsi rankaisemaan kurinalaisesta puolustuksesta huolimatta. Maali taisi mennä jotenkin näin. Kulman tai keskityksen jälkeen Sami nyrkkeili pallon, mutta se jäi pyörimään kutakuinkin boksiin, sieltä sitä neppailtiin eteenpäin, Sami oli jo kaatunut oikeaan kulmaan, jonne pallo lauottiin, mutta matkalla Teijon (ainakin omien sanojensa mukaan) pitämä mies heitti takavasaralla boltsin maaliin. Noi voi nenä, mikä maali ja aivan tyhjästä. Eipä taaskaan auta itku fudiskentällä. Hyvä peli tuottaa taas turskaa. Mutta uutta putkeen. RAD alkoi rakentamaan maalipaikkoja uudella vimmalla ja niitähän muutama saatiin aikaseksi. Paras setti taisi tulla muutama hetki vastaiskun jälkeen. Veikko sai pallon boksin kulmalle, harhautti ekan pakin pois pallosta, haaveili jo hienosta sijoituksesta maaliin, mutta mokkehan oli kärppänä paikalla blokkaamassa vedon, joka perinteisesti kilpistyi veskan rintapanssariin. Mutta riparista (parin pompun ja spedeilyn jälkeen) Teijo tykitti kovan ja tarkan kudin aivan oikeaa taka-alanurkkaa, mutta mokke onnistui hipaisemaan hanskoillaan pallon kulmaksi. Tukahdetut tunteet! Kulmastakaan ei onnistuttu pahempaa tilannetta saamaan aikaiseksi. Painostusta kovempaa ei RAD saanut ekassa erässä enää kokoon. Puoliajalle mentiin masentavissa 0-1 -lukemissa. Ville K. yritti pari kertaa näpäyttää vastustajaa jaloille kortin toivossa, siinä kuitenkaan onnistumatta.
Koska muuten ei saanut juosta tarpeeksi, niin Teijo kävi parin minuutin puoliajalla hakemassa juosten laukkunsa pukkarista ja takaisinkin juoksi. Huvinsa kullakin. Toisella puoliajalla käsikirjoitus oli jokseenkin sama, tosin ryhmädynamiikka oli jokseenkin epätasapainossa. Raivolla painettiin puolelta toiselle ja jako oli jokseenkin kolme hyökkäävää pelaajaa vastaan neljä puolustavaa. Tappioasemassa RAD joutui hieman nostamaan ja hansolot saivat tiukkoja vastureita, jotka Sami useaan kertaan hoiti oikea-aikaisilla vastaan tuloillaan. Paavo nousi pääpelitilanteisiin vastustajan maalille kulmissa, vapareissa ja sivurajaheitoissa, joka hieman aukaisi RADin puolustusta, joka kuitenkin piti ottelussa varsin hyvin. Yhdessä tilanteessa Veikko antoi vaparin kovana laakana kohti boksia, johon syöksyivät sekä Teijo että Paavo, mutta valitettavasti pakki välissä onnistui puskemaan millimetrin tarkan keskityksen Paavon nenän edestä aavistuksen ohi maalin. Seuranneesta kulmastakaan ei tullut spektaakkelia. Mutta pian tuli. Painostukseen jälkeen RAD sai taas kulman. Veikko juoni Jaakon kanssa sanoen, että ota lyhyt. Kulma tuli kovaa boksin kulmalla yksin seisoneelle, hölmistyneelle Jaakolle, joka vahingossa, tai littimäistä peliälyä käyttäen ei ottanut palloa haltuun (tai ei saanut, pallon meni jalan alta, tiedä sitten) vaan antoi pallon mennä takana odottavalle Jesselle, joka laukoi sydämensä kyllyydestä kohti maalia. Pallo osui vastustajan pelaajaan matkalla, mutta oli niin tykki veto, että pallo löysi tiensä verkon perukoille. Ehdottomasti Jessen maali, mutta viralliset tilastot väittävät (vääryydellä) muuta.
Mutta voi surkeus. Eipä ottanut kuin seuraava hyökkäys ja valkopaidat leipoivat maalin. Sami, Paavo ja vastustajat olivat läjässä sivurajaheiton jälkeen, pallo kimpoili vitosen nurkille, josta se pomputeltiin maaliin. Teijo oli taas myöhässä (omien sanojensa mukaan). Ehti kyllä väliin, mutta pallo kimposi suoraan vastustajalle takatolpalle, mistä sai vesipostina valkopaita tehdä maalin tyhjiin. Mutta RAD ei luovuttanut taaskaan. Painetta laitettiin. Ja itse asiassa pari väärää tilannetta tuli vastaan. Kerran valkopaita liukkaroi pallon boksin sisällä kädellänsa pois, mutta eipä vihelletty rankea. Jo ensimmäisellä puoliajalla kulmassa Teijolta jalat vedettiin takaa alta, mutta eipä tästäkään pilli soinut.
Aivan pelin lopussa tuomari vastasi valkopaitojen aneluun, että peliä on kaksi minuuttia jäljellä. Tässä vaiheessa vielä kentällä seisoskellut Veikko teki päätöksen. Sivurajalla värjötteli Super-Anssi tositoimiin. Äkkiä vaihtoon ja parhaat kentälle. Eipä aikaakaan, kun Anssi sai pallon ja juoksi boksiin. Vastustajalle jäi ainoaksi vaihtoehdoksi taklata kovaa ja vihdoinkin pilli soi. Rangaistuspotku legendaarisella Fergie-ajalla! Pilkkua asettui vetämään Teijo, jonka nappiksista on maalit loppu. Kova kuti löysi kuitenkin verkon perille, 2-2! Pienen valkopaitojen painostuksen jälkeen peli vihellettiin loppuun. Vihdoinkin tappioputki poikki ja vihdoinkin kelvollinen suoritus tuotti edes pisteen. Pelin lopulla varsinkin pientä kuumenemista oli esillä, mutta ei vakavampaa. Teijo teki yhden tliukuaklauksen kortti alla, mutta ei siitä olisi mitenkään voinut puhaltaa toista korttia; varsinkin kun vastustajilta löytyi pahemman luokan sankareita ja ennen kaikkea suun soittajia.
Pelin jälkeen täysi joukkue (7+1) kokoontui RADiin jälkipeleihin (Juuso, Sauli, Anssi, Veikko, Teijo, Sami, Toni, Paavo). Kulmataktiikat käytiin tarkasti läpi. Lisäksi Paavo tunnusti kutsuneensa Jaakkoa Kalleksi pelin tiimellyksessä, ilmeisesti jonkin miestenlehden mukaan. No näitä sattuu.
Pelin parhaana palkittiin Sami satumaisten vastaantulojen ja yhden upean kulmatorjunnan perusteella. Kertakaikkisen upea peli! Kovana haastajana oli Jesse, joka oli suvereeni vasempana pakkina. Ilmeisesti enää yksi matsi jäljellä Jessellä ennen Siperian rajoille muuttoa. On todella kova menetys RADin loppukaudelle. Lisäksi mainittakoon Paavo, joka pelasi hyvin kovassa paikassa topparina! Teijo taisteli tapansa mukaan, mutta lopussa alkoi jo väsy painaa (eikä ihme). Hieno peli kokonaisuudessaan punapaidoilta.
/ Veikko (näillä näkymin takaisin eetterissä vasta elokuussa, ellei onnistu aikainen paluu jatseilta)
tiistai 4. heinäkuuta 2017
RAD FC - Mr. Fox 0 -1 (0 -1)
Kokoonpano: mv: Sami p: Virsu, Jesse, Juuso, Matte kk: Anssi, Toni, VilleK, Erik, h: PasiA, Veikko, Paavo, Jussi
Kylläpä se Suomen suvi antoi parastaan. Kosteaa tuulta, synkät pilvet ja lämpöä ainakin 12 tai 13 astetta. RADin Supreme Leader Teijo oli kuuntelemassa mikkihiiri-konserttia ja Toni toimi kapteenina. Onneksi pelaajia oli paikalla lähinnä täydellinen määrä ja vaihtoruletti pyöri hyvin koko ottelun. Viime vuoden katkera 2-1 tappio oli vielä tuoreessa muistissa. Alku oli tahmeaa, mutta loppua kohden peli meni paremmin. Valitettavasti sama käsikirjoitus oli jäänyt päälle myös tämän vuoden spektaakkeliin. Heti ottelun alussa herrat Fox painoivat kovasti, tulivat oikealta laidalta ja vaikka koko RAD miehistö oli puolustuksen tukena, onnistui keskitys löytämään Fox-pelajaan yksin boksin rajoilta ja tämähän kiitti ja tykitti komean kudin verkon perukoille. Karkeasti ottaen tämän jälkeen Fox teki tiukan muutoksen peliin. Antoi RADin tulla keskikentälle pallon kanssa ja aloitti vasta sitten karvauksen. Eli juuri niin kuin RAD oli suunnitellut pelaavansa. Omat avaukset maalipotkuista Fox tekivät pitkinä. Aika kettuja olivat ja tämä valitettavasti tuotti erinomaisen tuloksen. Ensimmäisessä erässä RAD kyllä rakenteli mukavasti, mutta konstit loppuivat viimeiseen kolmannekseen. Muutaman maalipaikan RAD sai silti luotua. Juuso heitti Paavolle ristiin, joka puski hieman ohi maalin. Härötilanteesta mokke antoi suoraan Virsulle keskikentälle, joka pyssytti ohi tyhjän maalin. Veikon pitkään säädetystä kulmapotkusta (oli kuulemma liian kaukana kulmapisteestä) Erik puski hieman yli maalin. Jos ei olisi tarvinnut siirtää, niin Erik olisi tällännyt upean power headerin sisään, näin vaihtopenkillä spekuloitiin (ehkä molemmilla?). Fox keskittyi vastaiskuihin ja sai pari kovaa kaukovetoa. Matte piti kovaa kuria puolustuksessa ja katkoi Virsun, Jessen ja Juuson avustuksella kuitenkin peliä hyvin ja rakenteli rohkeasti omassa päässä.
Ja toinen erä alkoi aika lailla samoin kuin ensimmäinen loppui. Fox perääntyi entisestään, mutta RAD ei onnistunut löytämään montaa aukkoa. Jossain vaiheessa Veikko sai syötettyä Jussille boksiin, mutta mokke blokkasi hyvällä vastaantulla. Noin 10 minuutin pelin jälkeen Foxin nöyrä puolustuspeli muuttui kovaksi painostukseksi ja noin viiden minuutin ajan Fox sai useita kulmapotkuja ja sivurajaheittoja. Näistä (tai vastaiskuista) taisi tulla yksi (tai kaksi) kova kaukoveto(a) ohi maalin. Sami hoiti muutamalla vastaantulolla vastaiskut. Mutta ne paikat. Vihdoinkin RAD alkoi luoda niitä. Ja niitähän tuli. Jussi pääsi kokeilemaan kärkkäriä lähietäisyydeltä, Erik laukoi ohi maalin (jopa pari kertaa), Anssi pääsi yksin läpi (tosin taisi olla karvan verran paitsiossa, eipä vihelletty), mutta ei saanut palloa haltuun ja mokke blokkasi. Paavo pääsi kokeilemaan kerran, mutta veto pysähtyi puolustajaan (meniköhän Jussin ja Paavon paikat sekaisin). Myös muutama hieno rakenneltu tilanne saatiin aikaiseksi, mutta viimeistään vastustajan kuikelomokke hoiti pallot ohi maalin. Matte ja Virsu putsasivat puolustuksessa Foxin vastahyökkäykset turhauttavalla kovuudella. Mutta eipä tullut tulosta tälläkään kertaa, vaikka RAD pelasi hienosti hyvin pelannutta vastustajaa vastaan. Tappioputki on vain tosiasia.
Parhaana pelaajana palkittiin Matte, vaikka ainakin Erikkiä ja Samia ehdotettiin ja olihan Virsunkin esitys jälleen kerran miehekäs. Koko joukkue tsemppasi hyvin ja pelasi mainion ottelun. Harmi, että ero hyvin pelaamisen ja maalien tekemisen välillä on tuloksellisesti niin perhanan suuri. Pillipiipari puhalsi poikkeuksellisen hyvin ja virhevihellyksiä (tai jättämisiä) taisi tulla vähiten kuin olen koskaan nähnyt pubiliigapeleissä, joita olen pelannut. Peli tosin pysyi aika siistinä, vaikka välillä kontakti oli kovaa. Kunnioitusta (respect) vastustajan hienolle taktiikalle.
/Veikko
Kylläpä se Suomen suvi antoi parastaan. Kosteaa tuulta, synkät pilvet ja lämpöä ainakin 12 tai 13 astetta. RADin Supreme Leader Teijo oli kuuntelemassa mikkihiiri-konserttia ja Toni toimi kapteenina. Onneksi pelaajia oli paikalla lähinnä täydellinen määrä ja vaihtoruletti pyöri hyvin koko ottelun. Viime vuoden katkera 2-1 tappio oli vielä tuoreessa muistissa. Alku oli tahmeaa, mutta loppua kohden peli meni paremmin. Valitettavasti sama käsikirjoitus oli jäänyt päälle myös tämän vuoden spektaakkeliin. Heti ottelun alussa herrat Fox painoivat kovasti, tulivat oikealta laidalta ja vaikka koko RAD miehistö oli puolustuksen tukena, onnistui keskitys löytämään Fox-pelajaan yksin boksin rajoilta ja tämähän kiitti ja tykitti komean kudin verkon perukoille. Karkeasti ottaen tämän jälkeen Fox teki tiukan muutoksen peliin. Antoi RADin tulla keskikentälle pallon kanssa ja aloitti vasta sitten karvauksen. Eli juuri niin kuin RAD oli suunnitellut pelaavansa. Omat avaukset maalipotkuista Fox tekivät pitkinä. Aika kettuja olivat ja tämä valitettavasti tuotti erinomaisen tuloksen. Ensimmäisessä erässä RAD kyllä rakenteli mukavasti, mutta konstit loppuivat viimeiseen kolmannekseen. Muutaman maalipaikan RAD sai silti luotua. Juuso heitti Paavolle ristiin, joka puski hieman ohi maalin. Härötilanteesta mokke antoi suoraan Virsulle keskikentälle, joka pyssytti ohi tyhjän maalin. Veikon pitkään säädetystä kulmapotkusta (oli kuulemma liian kaukana kulmapisteestä) Erik puski hieman yli maalin. Jos ei olisi tarvinnut siirtää, niin Erik olisi tällännyt upean power headerin sisään, näin vaihtopenkillä spekuloitiin (ehkä molemmilla?). Fox keskittyi vastaiskuihin ja sai pari kovaa kaukovetoa. Matte piti kovaa kuria puolustuksessa ja katkoi Virsun, Jessen ja Juuson avustuksella kuitenkin peliä hyvin ja rakenteli rohkeasti omassa päässä.
Ja toinen erä alkoi aika lailla samoin kuin ensimmäinen loppui. Fox perääntyi entisestään, mutta RAD ei onnistunut löytämään montaa aukkoa. Jossain vaiheessa Veikko sai syötettyä Jussille boksiin, mutta mokke blokkasi hyvällä vastaantulla. Noin 10 minuutin pelin jälkeen Foxin nöyrä puolustuspeli muuttui kovaksi painostukseksi ja noin viiden minuutin ajan Fox sai useita kulmapotkuja ja sivurajaheittoja. Näistä (tai vastaiskuista) taisi tulla yksi (tai kaksi) kova kaukoveto(a) ohi maalin. Sami hoiti muutamalla vastaantulolla vastaiskut. Mutta ne paikat. Vihdoinkin RAD alkoi luoda niitä. Ja niitähän tuli. Jussi pääsi kokeilemaan kärkkäriä lähietäisyydeltä, Erik laukoi ohi maalin (jopa pari kertaa), Anssi pääsi yksin läpi (tosin taisi olla karvan verran paitsiossa, eipä vihelletty), mutta ei saanut palloa haltuun ja mokke blokkasi. Paavo pääsi kokeilemaan kerran, mutta veto pysähtyi puolustajaan (meniköhän Jussin ja Paavon paikat sekaisin). Myös muutama hieno rakenneltu tilanne saatiin aikaiseksi, mutta viimeistään vastustajan kuikelomokke hoiti pallot ohi maalin. Matte ja Virsu putsasivat puolustuksessa Foxin vastahyökkäykset turhauttavalla kovuudella. Mutta eipä tullut tulosta tälläkään kertaa, vaikka RAD pelasi hienosti hyvin pelannutta vastustajaa vastaan. Tappioputki on vain tosiasia.
Parhaana pelaajana palkittiin Matte, vaikka ainakin Erikkiä ja Samia ehdotettiin ja olihan Virsunkin esitys jälleen kerran miehekäs. Koko joukkue tsemppasi hyvin ja pelasi mainion ottelun. Harmi, että ero hyvin pelaamisen ja maalien tekemisen välillä on tuloksellisesti niin perhanan suuri. Pillipiipari puhalsi poikkeuksellisen hyvin ja virhevihellyksiä (tai jättämisiä) taisi tulla vähiten kuin olen koskaan nähnyt pubiliigapeleissä, joita olen pelannut. Peli tosin pysyi aika siistinä, vaikka välillä kontakti oli kovaa. Kunnioitusta (respect) vastustajan hienolle taktiikalle.
/Veikko
Bar Arttu - RAD FC 6 -0 (2 - 0)
Kokoonpano: Sami p villev jaakko matte Juuso kk villek teijo h paavo pasi veikko
/Veikko (Ja taas tää bloggeri bugittaa)
Keltakortit: ville k ja teijo (suunsoitosta molemmat)
Tässä todella pikainen rapsa, Teijo lisäilee, jos jaksaa.
Upea keli, nurmikenttä, aurinkoa, lämpöä ja yleisöä riitti: yleisöä enemmmän kuin pelaajia, wow.
Alkuun oli hetki RADin hallintaa, sitten Arttu domijoi ja jyräsi. Artun pelaaat ajoivat kovaa runkoon, juoksivat kuin elukat ja levitti laitoihin ylileveässä kentässä taitavasti. Sinne minne RAD kuvitteli pallon haluavansa painaa.
Eka Artun maali oli upea kaukoveto tolppaa hipoen. Toinen oli rankkarimaali Virsun käsivirheestä; pallo pomppasi lähietäisyydeltä, eipä ollut mitään tehtävissä. Eka erä 2 - 0 ja RADin oli pakko nostaa karvausta toisella puoliajalla. Pienehköä painetta saatiin aikaiseksi, mutta Artun vastahyökkäykset olivat paljon tehokkaampia. Kolmas ja neljäs maali olivat kovia vetoja, toisessa juuso työnnettiin ködellä pois pallosta. Sami sai ainakin yhden läpiajon torjuttua. Yksi maali tuli, kun pallo pomppi yksinäiselle mokken yli, karvaaja sai jotenkin puskettua pallon päätyrajasta takaisin boksiin ja pääse edelleen yksin (!) polvella tökkäämään pallon maaliin.
Voi elämä. Olisiko viimeinen maali ollut joku yksin läpi -sijoitus. Lopussa repsahti kun RAD nosti miehistönsä ja tuli vastureita. Jos vastustaja osasi pelata, niin suun soitto onnistui vieläkin paremmpin. TÄstä huolimatta villek ja teijo ottivat suunsoittokortit, VilleK:n tapauksessa salomonit, Teijon tapauksessa ei oikein tiedetä miksi (tuomari pyysi keskustelemaan kulmaväännöstä ja kortti heilahti, kun Teijo totteli). Teijo sai nyrkistä kapteenilta, eipä tosin ollut häävi lyönti.
Allekirjoittanutkin pääsi loistamaan. Paavo tiputti päällä täydellisesti 6 m päähän maalista vapaalle seisovalle Veikolle, joka potkaisi pallosta ohi ja pallo pomppasi käteen. Todellinen pubiliigasuoritus. Parempaa paikkaa ei voi saada. Muutoin RADin paikat olivat muutama kaukoveto ja pikkaisen pöhinää boksissa. VilleK haki hienosti pallollisena paikkoja ja juoksupalloja, Teijo taisteli upeasti, mutta kortti rajoitti lopussa taklauspeliä. Eipä tämmöistä kuraa mieluusti enää muistele.
Eka Artun maali oli upea kaukoveto tolppaa hipoen. Toinen oli rankkarimaali Virsun käsivirheestä; pallo pomppasi lähietäisyydeltä, eipä ollut mitään tehtävissä. Eka erä 2 - 0 ja RADin oli pakko nostaa karvausta toisella puoliajalla. Pienehköä painetta saatiin aikaiseksi, mutta Artun vastahyökkäykset olivat paljon tehokkaampia. Kolmas ja neljäs maali olivat kovia vetoja, toisessa juuso työnnettiin ködellä pois pallosta. Sami sai ainakin yhden läpiajon torjuttua. Yksi maali tuli, kun pallo pomppi yksinäiselle mokken yli, karvaaja sai jotenkin puskettua pallon päätyrajasta takaisin boksiin ja pääse edelleen yksin (!) polvella tökkäämään pallon maaliin.
Voi elämä. Olisiko viimeinen maali ollut joku yksin läpi -sijoitus. Lopussa repsahti kun RAD nosti miehistönsä ja tuli vastureita. Jos vastustaja osasi pelata, niin suun soitto onnistui vieläkin paremmpin. TÄstä huolimatta villek ja teijo ottivat suunsoittokortit, VilleK:n tapauksessa salomonit, Teijon tapauksessa ei oikein tiedetä miksi (tuomari pyysi keskustelemaan kulmaväännöstä ja kortti heilahti, kun Teijo totteli). Teijo sai nyrkistä kapteenilta, eipä tosin ollut häävi lyönti.
Allekirjoittanutkin pääsi loistamaan. Paavo tiputti päällä täydellisesti 6 m päähän maalista vapaalle seisovalle Veikolle, joka potkaisi pallosta ohi ja pallo pomppasi käteen. Todellinen pubiliigasuoritus. Parempaa paikkaa ei voi saada. Muutoin RADin paikat olivat muutama kaukoveto ja pikkaisen pöhinää boksissa. VilleK haki hienosti pallollisena paikkoja ja juoksupalloja, Teijo taisteli upeasti, mutta kortti rajoitti lopussa taklauspeliä. Eipä tämmöistä kuraa mieluusti enää muistele.
MoM: VilleK, haki hyvin juoksupalloja. Teijokin oli ehdolla, joka sai nyrkistä, muttei vesipullosuihkua kättelyjonossa (ekaa kertaa viiteen vuoteen).
/Veikko (Ja taas tää bloggeri bugittaa)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)