Kokoonpano: mv: Paavo: p: Virsu, Juuso, Toni, Nuutti kk: Erik-Jetro, Teijo, VilleK-Veikko, k: Jussi (Erik kävi lopussa keskikentän keskellä ja Teijo viimeisen minuutin kärjessä)
Viime vuonna Koivu antoi RADille sellaista kyytiä lentokentän kokoisella kotikentällään, että oksat pois. Osa RADin pelaajista eksyi kentälle ja tämä oli hyvin muistissa. Onneksi nyt peli oli kotistadikalla, jossa peli yleensä ainakin kulkee hyvin. Lämmittelyn aikana Veikko pompotteli palloa, ja Juuso tuli ihaillen antamaan ohjeita: Pelissä sitten pompottelet muutaman kerran ja vetäiset kunnon volleypommin. Niinpä. Samin ollessa poissa Paavo, tuo RADin oma John O'Shea, uhrautui maaliin. Kopissa kamoja vaihtaessa Paavo totesi ihan mieluusti kokeilevansa maalilla oloa ja tuumasi heti perään, että ei kyllä ole luottoa itseensä yhtään, heh. Mutta onko enää mitään paikkaa mitä Paavo ei olisi pelannut? Kravatti kaulaan ja manageriksi seuraavaksi, vai?
Ottelu alkoi tyypillisesti hieman hermostuneesti, mutta juoni oli selvä. RAD karvasi korkealta, eikä antanut Koivulle tilaa rakennella. Kärki ja laiturit antoivat koko ajan painetta ja tämä tuotti läpi ottelun tulosta: Koivu yritti puskea keskeltä läpi, mutta menetti viimeistään pakkien hyvään karvaukseen. Vastaavasti RAD pyöritti peliä tyylikkäästi pakkien kautta omassa päässä ja erityisesti pelistä huokui käsittämätön itsevarmuus. Ikään kuin Barcelonan Puyol, Alves, Xavi, Piquet, Iniesta, Litmanen ja Eto'o olisivat olleet kentällä koko ottelun, lentävistä vaihdoista huolimatta. Ja Valdes tietty. Ensimmäisellä puoliajalla Koivu ei saanut käytännössä yhtään kunnollista maalipaikkaa aikaiseksi ja Paavo tunsi olonsa varmaankin työttömäksi. Ja hyvä niin. Toisaalta ei RADikään maalipaikoilla mässäillyt, pari kulmaa tuli kylläkin. Kunnes Jussi pääsi vasemmalta läpi, näki maalivahdin pienenä, maalin suurena, mutta tolppa taisi olla Kremlin muurin kokoinen, sillä pystypuuhunhan upea läpiajon jälkeinen veto osui.
Yht'äkkiä keskikentän sompailun jälkeen tapahtui kummia. RAD karvasi pallon ja muutama metri keskikentän jälkeen Juuso päätti tykittää pallon volleysta kohti maalia. Ja kuinka ollakaan, hurja tykki upposi oikeaan yläkulmaan tolpan kautta sisään. 1-0! Out of this world!!!! Eikä vaivautunut edes pompottelemaan! Tästä kaukomaalista Carsten Janckerkin olsii kateellinen (Youtube-videota ei löytynyt). Tämän jälkeen RAD jatkoi tiukkaa karvausta ja sai pari tilannetta. Yhdessä Jetro karkasi vasemmalta laidalta läpi kaikkien luullen virheellisesti pallon menneen yli sivurajan. Yllättäen Jetro pyssytti pitkän kuljetuksen ja vastustajien peippailun jälkeen, mutta taisi mennä mokkesta sivuverkkoon tai tolpan kautta ohi. Puoliajalle mentiin RADin hennossa johdossa, vaikka ajurin paikka oli selvä.
Ja toinen puoliaika ei tuottanut tilanteeseen mitään muutosta. RAD karvasi, teki Koivun pelin vaikeaksi. Mainittakoon, että ottelussa tultiin hieman koiville puolin ja toisin ja nämä vihellettiin järjestelmällisesti virheiksi Helteen toimesta erinomaisesti läpi ottelun. Todella hienoa, muutoin peli olisi lähtenyt jossain vaiheessa käsistä. Tappioaseman turhautuminen aiheutti ottelun kuluessa Koivun pelaajille kolmisen mussutuskorttia ja enemmän kuin ansaitusti. Yksi Koivun pelaaja muuten onnistui loukkaamaan itsensä kaksi kertaa (Teijon ja Tonin kanssa vääntäessään), olisiko saanut ilmat pihalle. No, toivottavasti käy lääkärissä, ettei kylkiluut ole murtuneet, Toni sanoi, että kosketus oli lähes olematon, joten mistään sikailusta ei ollut edes kyse. Kumpaakaan tuomari ei (aivan oikein) edes viheltänyt virheiksi. No, se siitä.
Koivu joutuikin rikkomaan aika usein RADin pelaajien suojatessa hyvin palloa. Ja tästähän suunsoitto alkoi, mutta peli jatkui. Ja nyt allekirjoittanut pääsi todistamaan lyhyessä ajassa kahta nerokasta suoritusta lähietäisyydeltä. RAD sai keskikentältä rajaheiton ja
Koivu jatkoi järjestelmällisesti puskemista keskustan läpi, aivan turhaan. Ja sitten se tapahtui taas. Oikealla laidalla vastustajan pakki yritti jälleen löytää keskikenttää ja tuohon syöttöön Teijo pääsi katkoon. Pienen kuljetuksen jälkeen oltiin jo maalintekosektorilla, jolloin syöttö eteen Jussille, joka sijoitti liukkarivedolla illan toisen maalinsa juuri yläriman alle. 3-0! Teijo kuulemma tarkoituksella syötti vähän eteen, ettei Jussi pääse liikaa miettimään mitä tehdä. Tämä oli vastaiskupeliä parhaimmillaan. Tämän jälkeen Koivu sai ottelun pari paikkaansa (taisi olla yksi vapari aikaisemmin, joka kilpistyi muuriin). Ai niin, olihan muuten aikaisemmin tapahtunut pari käsivirhettä: Teijo peippaili pallontaistelutilanteessa keskikentällä kädellä palloa ja samoin vihreäpaita aiemmin omassa boksissaan kenkäisi kuulan suoraan omaan käteensä. Ei vihellyksiä. Jälkimmäisessä tilanteessa Toni oli heittänyt jälleen upean rajaheiton, josta Teijo olisi voinut puskea pallon verkkoonkin.
Ensimmäisessä kunnon tilanteessaan Koivu pääsi vastaiskuun ja Virsu ei aivan yltänyt katkaisemaan. Paavo tuli hyvin vastaan, blokkasi pallon (ilmeisesti nivusillaan), mutta boksin ulkopuollella tuomari vihelsi kontaktin käsivirheeksi ja antoi vaparin ja keltaisen kortin. Paavo väitti (jos kuulin oikein) pallon osuneen munille (!?). No, kai sen kädeksikin voi nähdä. Vapari kilpistyi muuriin. Jossain vaiheessa Koivun pelaaja onnistui kuitenkin pujottelemaan RADin keskustan läpi, Paavo tuli hyvin vastaan, torjui eteen, mutta Koivun pelaaja oli ensimmäisenä ja sai pallon maaliin (vihreäpaidan roikkuessa paitsioasemassa, tätä ei huomioitu). 3-1, oijoi! Kavennusmaali oli ikävä kauneusvirhe. Mutta peli oli jo käytännössä ratkennut. Kuten jälkipeleissäkin todettiin, ei takaiskun tullessa edes tullut mieleen, että Koivu tulisi enää takaa tasoihin.
Lopuksi RAD painoi samaan malliin ja Koivu tutisi liitoksistaan. Erik oli vastaanottamassa Tonin rajaheittoa boksin keskelle, teki uskomattoman Marseillen ruletin suoraan ilmasta takavasaralla ja tansitti pakin sille kebabkioskille. Tämä tanssiliike ei kalpenisi edes John Travoltan Lauantai-illan kuumeelle! Ja mitä sitten? Kaamea pommi, joka kilpistyi pakin takalistoon. Ja kukapa muukaan irtopallossa on boksissa ensimmäisenä kiinni kuin Jussi, joka tykitti huikean rintapotkun verkkoon. 4-1! Hattutemppu! Sombrerot kentälle.
RAD murskasi Koivun 4-1 ylivertaisella esityksellä. Jos RAD aina pelaisi tällä tasolla (ja tällä viimeistelyllä) olisi sijoitus sarjataulukossa aika lailla korkeampi. Henkilökohtaisesti paras RAD esitys joukkueena koko oman vajaa kaksikautisen RAD-uran aikana. Ainoa kauneusvirhe oli, etten päässyt Radbariin, mutta tätä kirjoittaessa Crossroads pullosta maistui taivaallisen hyvälle, paremmalle kuin kolme pistettä.
MotM: Jussi. Kolme maalii hei!
Radiin pääsivät ainoastaan Toni, Teijo ja Sauli. Olisi tarvinnut vahvistuksia.
/Veikko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti